Miksi varautua?
Me suomalaiset olemme monella tapaa onnekkaita. Olemme sijoittuneet maantieteellisesti rauhalliselle alueelle, ja suuret luonnonmullistukset kuten tulivuorenpurkaukset, hurrikaanit ja rajut maanjäristykset ovat Suomessa tuntemattomia ilmiöitä. Elämme myös turvallisessa yhteiskunnassa, jossa laajat häiriötilanteet eivät ole osa arkipäiväämme.
Nykyajan hyvinvointiyhteiskunnassa on helppo kysyä, miksi varautua? Elämme maailmassa, jossa kauppojen hyllyt ovat täynnä tavaraa, raikasta vettä tulee hanasta ja kotimme ovat varustettuja toinen toistaan hienommilla laitteilla.
Yhteiskuntamme edistyksellisyydellä on kuitenkin kääntöpuoli: se antaa meille valheellisen turvallisuudentunteen. Turvallinen elämämme voi järkkyä useilla eri tavoilla. Pienimmillään nämä tapahtumat voivat olla lyhyitä sähkökatkoja, mutta pahimmillaan saatamme joutua keskelle suuronnettomuutta tai laajempaa katastrofia. Olemme myös viime vuosina havahtuneet että poliittiset jännitteet, kyberhyökkäykset ja jopa sotilaallinen selkkaus ovat realistisia skenaarioita jotka voivat aiheuttaa yhteiskunnassamme häiriöitä.
Valmistautuminen kannattaa
Etukäteen järkevästi valmistautumalla jokainen meistä voi parantaa valmiuttamme kohdata haastavia tilanteita. Pelastusviranomaiset suosittelevat kotitalouksia varautumaan ainakin 72 tunnin ajaksi mahdollisissa poikkeustilanteissa. Näitä voivat olla esimerkiksi suuronnettomuudet, myrskyt, tulvat tai pitkittyneet sähkökatkot. Kotivarassa tulisikin olla muun muassa seuraavia asioita:
- Vettä ja kannellisia astioita veden varastointia varten
- Helposti valmistettavia ruokatarvikkeita ja keinot ruoan valmistukseen
- Ensiaputarvikkeita ja lääkkeitä
- Vaihtoehtoinen lämmitystapa
- Käteistä rahaa (mikäli korttimaksut eivät toimi)
- Varavirtalähde (esim. puhelimen lataamista varten)
- Hygieniatarvikkeita (hammasharja, intiimihygienia yms.)
- Vaihtoehtoinen valaisu (esim. taskulamppu)
- Paristokäyttöinen radio (tiedotteiden kuulemista varten)
72 tunnin kotivaran tarkoituksena on auttaa kotitalouksia selviämään useimmista poikkeustilanteista omatoimisesti. Mitä enemmän kotitaloudet panostavat omaehtoiseen varautumiseen, sitä helpommin viranomaiset voivat palauttaa yhteiskunnan takaisin toimintakuntoon. Varautumisella on suuri yhteiskunnallinen merkitys poikkeustilanteissa.
Kokonaisvaltainen varautuminen
Omaehtoinen varautuminen 72 tunniksi on hyvä lähtökohta, mutta halutessaan varautumista voi viedä pidemmällekin. Parhaiten tätä kuvaa englanninkielinen termi ”prepper” eli preppaaja.
Preppaajat kehittävät omaa elämäntyyliään siten, että varautuminen kuuluu useisiin elämän osa-alueisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi:
- Edistynyt kotivara, jolla voi pärjätä jopa viikkoja tai kuukausia
- Taloudellinen varautuminen esimerkiksi vararahaston turvin
- Ensiaputaitojen opettelu
- Henkilökohtaisen turvallisuuden lisääminen
Järkevästi toteutettuna nämä valmistelut johtavat voittoisaan lopputulokseen sekä hyvinä että huonoina aikoina. Preppaamista voidaan ajatella vakuutuksena. Harva meistä tarvitsee vakuutuksiaan, mutta otamme niitä silti autoillemme, asunnoillemme, elektroniikallemme ja tapaturmien varalle. Vakuutukset ovat erittäin tarpeellisia, jos jotain tapahtuu, ja moni preppaamiseen liittyvä asia voi tulla muutenkin käyttöön, kävi miten kävi. Esimerkiksi ruoan hinta on yleensä nousujohteinen, joten ostamalla kotivaraa ja kierrättämällä sitä käytät samaa ruokaa kuin ennenkin, mutta maksat siitä vähemmän, koska ostit sen halvemmalla. Pahan päivän varalle sijoittamasi rahat voivat kasvaa korkoa, jolloin sinulla on itse asiassa enemmän rahaa kuin alussa.
Lyhyesti sanottuna: Fiksusti toteutettuna varautuminen ja preppaaminen on voittoisa kaava, tuli elämässä vastaan ylämäkiä tai alamäkiä. Juuri sinä tiedät, mikä määrä varautumista on oikea sinulle. Tärkeintä on, että aloitat varautumisen tänään. Huomenna saatat jo tarvita sitä.
