Me suomalaiset olemme monella tapaa onnekkaita. Olemme sijoittuneet maantieteellisesti rauhalliselle alueelle ja suuret luonnonmullistukset kuten tulivuorenpurkaukset, hurrikaanit ja rajut maanjäristykset ovatkin Suomessa tuntemattomia ilmiöitä. Elämme myös turvallisessa yhteiskunnassa jossa laajat yhteiskuntaa häiritsevät poikkeustilanteet eivät ole osa arkipäiväämme.
Nykyajan hyvinvointiyhteiskunnassa on perusteltua kysyä että miksi kannattaa varautua? Elämmehän maailmassa jossa kauppojen hyllyt ovat täynnä tavaraa, raikasta vettä tulee hanasta ja kotimme ovat varustettu toinen toistaan hienommilla laitteilla?
Yhteiskuntamme edistyksellisyydellä on myös kääntöpuoli: Se antaa meille valheellisen turvallisuudentunteen että mikään ei voi mennä vikaan. Mutta turvallinen elämämme saattaa järkkyä useilla eri tavoilla. Pienimmillään nämä tapahtumat voivat olla pieniä kiusoja kuten pari tuntia kestävä sähkökatko, pahimmillaan saatamme joutua keskelle suuronnettomuutta tai laajempaa katastrofia.
Yhteistä näille asioille on että etukäteen järkevästi valmistautumalla jokainen meistä voi parantaa valmiutta kohdata haastavia tilanteita elämässämme.
Pelastusviranomaiset suosittelevat kotitalouksia varautumaan ainakin 72 tunnin ajaksi mahdollisissa poikkeustilanteissa. Näitä poikkeustilanteita voivat olla esimerkiksi suuronnettomuudet, myrskyt, tulvat tai pitkittyneet sähkökatkot. Kotivarassa tulisikin olla mm. seuraavia asioita:
- Vettä / kannellisia astioita veden varastointia varten
- Helposti valmistettavia ruokatarvikkeita ja keinot ruoan valmistukseen
- Ensiaputarvikkeita ja lääkkeitä
- Vaihtoehtoinen lämmitystapa
- Käteistä rahaa (mikäli korttimaksut eivät toimi)
- Varavirtalähde (esim. puhelimen lataamista varten)
- Hygieniatarvikkeet (hammasharja, intiimihygienia yms)
- Vaihtoehtoinen valaisu (esim. taskulamppu)
- Paristokäyttöinen radio (tiedotteiden kuulemista varten)
72 tunnin kotivaran tarkoituksena on auttaa kotitalouksia selviämään useimmista poikkeustilanteista omatoimisesti. Mitä enemmän kotitaloudet panostavat omaehtoiseen varautumiseen, sitä helpommin viranomaiset voivat palauttaa yhteiskunnan takaisin toimintakelpoiseksi. Varautumisella onkin suuri yhteiskunnallinen merkitys poikkeustilanteissa.
Kokonaisvaltainen varautuminen
Omaehtoinen varautuminen 72 tunniksi on erittäin hyvä lähtökohta mutta halutessaan varautumista voi viedä myös pidemmällekin. Paras termi kuvaamaan näitä edistyneitä varautujia on englannin kielestä johdettu sana preppaaja (eng. prepper).
Preppaajien tarkoituksena on kehittää omaa elämäntyyliään siten että varautuminen kuuluu useisiin elämän osa-alueisiin. Näitä osa-alueita voi olla esimerkiksi:
- Edistynyt kotivara jolla voi pärjätä jopa viikkoja tai kuukausia
- Taloudellinen varautuminen esimerkiksi vararahaston turvin.
- Ensiaputaitojen opettelu
- Henkilökohtaisen turvallisuuden lisääminen
Järkevästi toteutettuna nämä valmistelut johtavat voittoisaan lopputulokseen sekä hyvinä että huonoina aikoina. Preppaamista voidaan ajatella myös vakuutuksena. Loppujen lopuksi harva meistä tarvitsee vakuutuksia, silti otamme vakuutuksia autoillemme, asunnoillemme, ostamallemme elektroniikalle ja tapaturmien varalle. Kukaan tuskin toivoo koskaan tarvitsevansa vakuutuksiaan mutta ne ovat erittäin tarpeellisia mikäli jotain tapahtuu. Ja moni preppaamiseen liittyvä asia voi tulla muutenkin käyttöön, kävi miten kävi. Ruoan hinta on yleensä nousujohdanteinen joten ostamalla kotivaraa ja kierrättämällä sitä käytät täysin samaa ruokaa kuin aikaisemminkin, maksat siitä vain hieman vähemmän koska ostit sen halvemmalla. Pahan päivän varalle sijoittamasi rahat ovat voineet kasvaa korkoa taustalla vuosien aikana jolloin sinulla on itse asiassa enemmän rahaa kuin alussa.
Lyhyesti ilmaistuna: Fiksusti toteutettuna varautuminen ja preppaaminen on voittoisa kaava, tuli elämässä ylämäkiä tai alamäkiä. Ja juuri sinä tiedät mikä määrä varautumista on oikea sinulle. Tärkeintä on että aloitat varautumisen tänään. Huomenna saatat jo tarvita sitä.
