Kaikki alkaa suunnitelmasta. 

Viranomaiset ja järjestöt ovat kehoittaneet suomalaisia varautumaan ja pitämään varmuusvarastoa 72 tunnin ajaksi jo vuosien ajan. 72 tunnin varautumisaika tarkoittaa poikkeuksellista ajanjaksoa jolloin sinä ja perheesi olette omillanne. Ei kaupassa käyntiä, ei sähköä, ei juoksevaa vettä. 

Poikkeustilanteet Suomessa ovat onneksi harvinaisia ja tapahtuessaan ne ovat usein paikallisia tapahtumia kuten sähkökatkoja tai myrskyjä. Osuessaan kohdallesi nämä tapahtumat voivat kuitenkin vaikeuttaa arkea kun sähköt eivät toimi, vettä ei tule hanasta tai myrsky on kaatanut puita ajotielle. 72 tunnin kotivara on hyvä pitää myös silmällä pitäen mahdollisesti vakavampia poikkeustilanteita kuten säteilyvaaratilanne tai suuronnettomuus. Myös esimerkiksi laajamittainen kyberhyökkäys joka lamaannuttaa osan yhteiskunnastamme on nykyisin valitettavan realistinen skenaario joka ei onneksi ole vielä toteutunut.

72 tunnin varautuminen on periaatteessa helppo homma. Hommaa kotiisi kasa ruokaa sekä tarvikkeita ja olet varautunut, eikö niin? Tarkemmin aiheeseen tutustuttaessa huomaat että varautuminen ja sen osa-alueet ovat monimutkainen kokonaisuus johon saa upotettua aikaa, resursseja ja rahaa. Mitkä ruoat säilyvät parhaiten? Kuinka voit valmistaa ruokaa poikkeusoloissa? Entäs vesi? Säilytätkö vettä kanistereissa vai panostatko vedenpuhdistusvälineisiin? Entäpä valaisu? Kuinka pidät itsesi lämpimänä kylminä aikoina? Mitä tehdä kun vessaa ei voi vetää?

Mitä pidemmälle varautumisen yksityiskohtia miettii, sitä enemmän huomaa että kyseessä on iso projekti jonka hallitseminen voi tuntua lannistavalta. Mutta aivan kuten taloa rakentaessa, kaikki lähtee suunnitelmasta jota lähdetään johdonmukaisesti toteuttamaan ja matkan lopussa sinulla on varautumisen linnake valmiina.  Mutta aivan kuten talon rakentaminen, myös varautumisessa kaikki lähtee suunnitelmasta. Tässä osassa tutustumme suunnitelmaan ja seuraavissa sarjan osissa otamme haltuun seuraavat osa-alueet:

Suunnitelma

1. Varautumisen tarpeet

Tämä kysymys määrittää suuresti tekemäsi hankinnat ja toimet. Vaikka Suomi onkin maantieteellisesti pieni alue jossa on samat olosuhteet asuinpaikasta riippumatta, tarpeet voivat kuitenkin poiketa toisistaan. Jos asut Helsingissä yksiössä, tarpeesi ja varautumismahdollisuutesi ovat erilaiset kuin asuessasi omakotitalossa Lapissa. Varautumissuunnitelmia on saatavilla useita erilaisia mutta tässä sarjassa käsitellään seuraavia tarpeita 72 tunnin poikkeustilanteeseen:

• Ruoka
• Vesi
• Energia
• Valaisu
• Lämpö
• Terveys

2. Ketkä kuuluvat suunnitelmaan?

Ketkä kuuluvat suunnitelmaasi? Jos joudut ottamaan vain itsesi huomioon suunnitelmassa vastaus on helppo. Mutta mikäli joudut ottamaan huomioon myös muita, kysymyksiä on useita. Onko jollakin perheestä erityistarpeita? Kuuluuko perheeseen lemmikkejä? Haluatko ottaa suunnitelmaan myös muita sinulle läheisiä ihmisiä? Esimerkiksi sairaudet ja allergiat voivat suuresti vaikuttaa varautumissuunnitelmaan.

Mikäli suunnitelmaasi kuuluu henkilöitä muitakin sinun lisäksesi, ota heidät mukaan suunnittelemaan jolloin muidenkin perheenjäsenien näkökulmat ja ajatukset tulevat esille. Koko perhe voi olla (ikänsä ja kykyjensä rajoissa) mukana suunnittelemassa kotivaraa. Varautumisen ei tarvitse olla synkistelevää tulevaisuuden uhkiin varautumista vaan se voi olla mukavaa yhdessä puuhastelua perheen kanssa. 

3. Mikä on varautumisen budjetti ja aikataulu?

Vaikka ajatus kaappien täyttämisestä kerralla voi tuntua houkuttelevalta, kotivara kannattaa hankkia ajatuksella ja ajan kanssa. Tähän on useitakin syitä:

-Kotivaran budjetointi on helpompaa kun et osta kaikkea kerralla
-Voit keskittyä yhteen osa-alueeseen kerrallaan (vesi, energia, ruoka yms.)
-Varsinkin ruokavarastot ovat helpommin kierrätettävissä kun niitä ostetaan ajoittain 

Kartuttaessasi kotivaraa pikkuhiljaa budjettisi pysyy paremmin kurissa, hankintasi ovat suunnitelmallisia ja voit keskittyä yhteen osa-alueeseen kerrallaan.

4. Mihin varastoin kotivarani?

Suunnitelmalliseen toimintaan kuuluu myös varastointisuunnitelma. Et halua poikkeustilanteessa joutua penkomaan laatikoita ja kaappeja löytääksesi etsimäsi. Onkin tärkeää kartoittaa oman asuntonsa varastointimahdollisuudet. Katso ympärillesi. Mitä voit käyttää säilytystilana? Usein kaapeista löytyy lisätilaa järjestelemällä tavaroita. Säilytyslaatikot ovat hyvä tapa organisoida asioita. Muista myös ottaa hukkatila käyttöön. Usein esimerkiksi sänkyjen alla voidaan säilyttää tarvikkeita erillisissä sängynaluslaatikoissa. 

Kun sinulla on selkeä ja suunnitelmallinen lähestymistapa 72 tunnin kotivaran rakentamiseen, voit aloittaa järjestelmällisen rakentamisen poikkeustilanteiden varalle. 

Sarjan seuraavassa osassa käsittelemme ruokaan liittyvää varautumista. Alla vielä kolme nopeaa askelta jolla pääset alkuun varautumisen suunnitteluosiossa.