Kun hakkeri sammuttaa valot
Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen sanasta kyberhyökkäys? Useimmiten se mielletään tietomurroksi: joku varastaa yrityksen tietoja, lukitsee tärkeitä tiedostoja tai kaataa yrityksen verkkosivun. Usein asia onkin näin. Kuilu tietojärjestelmien häiriöiden ja jokapäiväisen elämän välillä on kuitenkin kaventunut vuosi vuodelta. Modernin yhteiskuntamme palvelut ovat nykyisin erittäin riippuvaisia niiden taustalla toimivista tietoteknisistä järjestelmistä.
Tämä näkyy myös yhteiskuntaa ylläpitäviin järjestelmiin kohdistuvien hyökkäysten kasvavassa osuudessa kyberhyökkäyksissä. Taustalla voivat olla niin lunnaita havittelevat kyberrikolliset kuin myös valtiolliset toimijat joiden tarkoituksena on aiheuttaa epäjärjestystä yhteiskunnassa mutta lopputulos on sama: tavallisen ihmisen arki voi häiriintyä hyvinkin vakavasti näiden tekojen seurauksena.
Kun yhteiskunnan palvelut häiriintyvät, syynä ei siis välttämättä ole luonnonilmiö tai onnettomuus. Syy voi olla varastettu käyttäjätunnus, päivittämätön palomuuri tai kiristyshaittaohjelma IT-toimittajan datakeskuksessa jossain toisessa kaupungissa.
Varautuminen ja kyberturvallisuus ovat pitkään tuntuneet kahdelta eri maailmalta. Varautumisessa puhutaan vedestä, ruoasta ja taskulampuista. Kyberturvallisuudessa salasanoista, päivityksistä ja tietomurroista. Todellisuudessa ne kuitenkin kohtaavat silloin kun jokin menee pieleen. Sama kotivara ja varautuminen voi auttaa niin myrskyn aiheuttamassa sähkökatkossa kuin myös silloin, kun sähkökatkon taustalla on kyberhyökkäys tai sabotaasi.
Lähdetään kuitenkin liikkeelle oleellisesta kysymyksestä: kuinka hyvin suomalaiset ovat varautuneet poikkeustilanteisiin?
Miten suomalaiset ovat varautuneet
Hyvä uutinen ensin: suomalaisten varautuminen on parantunut selvästi. SPEKin keväällä 2025 tekemässä kyselyssä 54 prosenttia vastaajista arvioi kotivaransa vastaavan kansallista 72 tunnin suositusta. Peräti 82 prosenttia pitää omatoimista varautumista merkittävänä osana yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Kun tutkimusta vertaa aikaisempien vuosien tutkimusten lukuihin, suomalainen yhteiskunta on parantanut varautumistaan häiriötilanteisiin huomattavasti.
Kun lukuja katsoo tarkemmin, kuva muuttuu. Kyselyn mukaan suurimmalla osalla vastaajista oli kotivarassaan riittävästi ruokaa ja lääkkeitä kolmen päivän tarpeisiin. Pullovettä kolmeksi päiväksi oli kuitenkin vain 35 prosentilla. Vain noin puolet arvioi pärjäävänsä kolme vuorokautta ilman vettä tai sähköä. Vastaajat pitivät pitkää sähkökatkoa ja vedenjakelun häiriötä vaikeimpina tilanteina.
Tässä näkyy modernin suomalaisen varautumisen paradoksi: ruokaa on, mutta riippumattomuutta järjestelmistä paljon vähemmän. Ja juuri järjestelmäriippuvuus on se kohta, johon kyberhäiriö osuu. On siis tärkeätä huomioida mitä tehdä silloin, kun yhteiskuntaa tukevat järjestelmät eivät toimi.
Tutustutaan seuraavan viiden skenaarion kautta, miten taustajärjestelmiin osuva kyberisku voi vaikuttaa arjen toimintaan.
Skenaario 1: Pitkä sähkökatko talvella
On tammikuun ilta, ja pakkasta on parikymmentä astetta kun sähköt katkeavat koko kaupunginosasta. Valot sammuvat heti, mutta todellinen ongelma alkaa vasta muutaman tunnin päästä: asunnot alkavat jäähtyä.
Suomen talvessa sähkökatkon vakavin seuraus ei ole pimeys vaan kylmyys. Sähkölämmitys lakkaa toimimasta heti, mutta myös kaukolämpö tarvitsee sähköä, sillä kiertovesipumput pysähtyvät ilman sitä. Kun lämmin vesi ei enää kierrä pattereissa, asunto kylmenee tunneissa.
Lämpö ei ole ainoa asia, joka pysähtyy. Sähkö pyörittää myös vesilaitosten pumppuja, matkapuhelinverkon tukiasemia ja kauppojen maksupäätteitä. Siksi pitkä sähkökatko on kotitaloudelle usein vakavin yksittäinen häiriö: sen mukana katkeavat myös monet muut palvelut, joita käsitellään seuraavissa skenaarioissa.
Kyberhyökkäyksen aiheuttama sähkökatko ei ole teoreettinen. Yksi tunnetuimmista sähköverkkoon kohdistuneista hyökkäyksistä tapahtui joulukuun 23. päivänä 2015. Hyökkääjät ottivat haltuunsa kolmen ukrainalaisen sähkönjakeluyhtiön ohjausjärjestelmät ja noin 225 000 asiakasta jäi ilman sähköä tunnista kuuteen tuntiin keskellä talvea. Samaan aikaan hyökkääjät tukkivat sähköyhtiön asiakaspalvelun puhelinlinjat, jotta asiakkaat eivät saaneet ilmoitettua vioista. Hyökkäys ajoitettiin joulun alle, jolloin valvomoissa oli vain vähän henkilökuntaa. Sähköt saatiin palautettua vasta, kun asentajat menivät paikan päälle ja siirsivät asemat käsiohjaukselle. Iskusta on epäilty Venäjän sotilastiedusteluun liitettyä Sandworm-ryhmää.
Myös Pohjoismaissa hyökkääjät ovat päässeet energiayhtiöiden järjestelmiin. Toukokuussa 2023 hyökkääjät murtautuivat 22 tanskalaiseen energiayhtiöön muutamassa päivässä. Kyseessä oli Tanskan kriittisen infrastruktuurin suurin kyberhyökkäys siihen mennessä. Hyökkäys oli kohdistettu: hyökkääjät tiesivät, mitä palomuureja yhtiöt käyttivät, ja iskivät haavoittuvuuteen, joka oli julkaistu ja paikattu vain reilua kahta viikkoa aiemmin. Kaikki eivät olleet ehtineet päivittää. Hyökkäyksen toisessa vaiheessa tanskalaisviranomaiset epäilivät käytetyn myös nollapäivähaavoittuvuuksia eli aukkoja, joihin ei vielä ollut korjausta. Asiakkaille ei aiheutunut katkoja, mutta useat yhtiöt joutuivat irrottamaan järjestelmänsä muusta verkosta. Tapaus näyttää, kuinka nopeasti uusi haavoittuvuus voi muuttua murroksi, ja kuinka lähelle energiajärjestelmien ohjausta hyökkääjät pääsivät.
Skenaario 2: Vesikatko
Aamulla hanasta tulee vain heikko noro, ja iltapäivällä ei sitäkään. Vesilaitos tiedottaa häiriöstä ohjausjärjestelmässä ja kertoo pystyttävänsä veden yleisiä jakelupisteitä.
Vesilaitos on fyysinen laitos, mutta sen pumppuja, venttiilejä ja puhdistusprosessia ohjataan digitaalisesti. Jos hyökkääjä pääsee ohjausjärjestelmään, hän voi päästä vaikuttamaan myös fyysisiin laitteisiin.
Puolan sisäinen turvallisuuspalvelu ABW raportoi, että vuonna 2025 hyökkääjät pääsivät viiden vedenpuhdistamon ohjausjärjestelmiin ja pystyivät joissain tapauksissa muuttamaan laitteiden asetuksia. ABW:n mukaan tämä oli suora riski veden jakelulle. Puolalaisen alan julkaisun mukaan yhdellä laitoksella hyökkääjät muuttivat pumppujen ja hälytysten asetuksia ylläpitäjän tunnuksilla. Katkoksia ei raportoitu, mutta pääsy oli jo olemassa.
Pohjoismaistakin löytyy esimerkki. Huhtikuussa 2025 hyökkääjät ottivat haltuunsa padon ohjauspaneelin Bremangerissa Länsi-Norjassa ja avasivat venttiilin täysin auki neljäksi tunniksi. Pato oli kalankasvattamon vesilähde, eikä vahinkoa syntynyt. Ohjauspaneeli oli kuitenkin suoraan internetissä heikolla salasanalla suojattuna. Norjan suojelupoliisi PST liitti iskun venäläismielisiin toimijoihin ja arvioi, että tavoitteena oli kyvykkyyden näyttäminen sekä pelon ja levottomuuden lietsominen.
Skenaario 3: Terveydenhuolto hidastuu
Terveysasemalta soitetaan, että huomiselle varattu aika perutaan. Tietojärjestelmissä on häiriö, ja vain kiireelliset tapaukset hoidetaan. Laboratorio ei ota vastaan näytteitä, ja leikkauksia siirretään. Henkilökunta on paikalla, sairaala on auki ja sähköt toimivat, mutta hoitotoimenpiteet eivät onnistu normaalisti.
Nykyaikainen terveydenhuolto on yhtä paljon tietoa kuin hoitoa. Lääkäri tarvitsee potilastiedot, laboratorion tulokset, röntgenkuvat ja lääkelistan. Jos tieto ei kulje turvallisesti, myös hoito vaikeutuu. Siksi kyberhyökkäys sairaalaan näkyy potilaalle peruttuina aikoina ja pidempinä jonoina.
Toukokuussa 2021 Conti-kiristyshaittaohjelma iski Irlannin valtakunnalliseen terveydenhuoltoon. Hyökkääjät olivat saaneet pääsyn järjestelmiin jo maaliskuusta asti. Terveydenhuolto sulki kaikki tietojärjestelmänsä koko maassa, ja henkilökunta siirtyi paperisiin potilaskertomuksiin. Suuri määrä vastaanottoja ja kuvantamistutkimuksia peruttiin, ja sädehoito keskeytyi yli 500 syöpäpotilaalta. Järjestelmien palauttaminen kesti noin neljä kuukautta, ja välittömät kustannukset olivat yli 50 miljoonaa euroa.
Kesäkuussa 2024 kiristyshaittaohjelma iski Synnovis-yhtiöön, joka hoitaa laboratoriopalveluja useille Lontoon sairaaloille ja terveyskeskuksille. Kahden kuukauden aikana siirrettiin yli 10 000 vastaanottoaikaa ja lähes 1 700 suunniteltua toimenpidettä. Koska sairaalat eivät pystyneet tutkimaan potilaiden veriryhmiä normaalisti, Britannian terveydenhuolto joutui pyytämään verenluovuttajia, joilla on O-veriryhmä.
Skenaario 4: Kauppa ja palvelut pysähtyvät
Lähikaupan ovessa on lappu: kassajärjestelmä ei toimi, pahoittelemme. Kaupassa palavat valot, kylmälaitteet hurisevat ja hyllyt ovat täynnä, mutta ovi on kiinni.
Tässä vika ei ole fyysisessä ympäristössä vaan organisaation työnkulussa: kassassa, tuotetietokannassa, työnohjauksessa tai logistiikassa. Usein kaupan ei tarvitse olla edes hyökkäyksen kohde. Riittää, että joku sen toimitusketjussa on.
Tammikuussa 2024 Akira-kiristyshaittaohjelma salasi palvelimia suomalaisen Tietoevryn ruotsalaisessa datakeskuksessa. Vaikutukset levisivät laajalle ja vaikuttivat useaan eri asiakasorganisaatioon haitallisesti kun niiden palvelut eivät toimineet.
Yksikään näistä organisaatioista ei ollut itse hyökkäyksen kohde. Ne vain käyttivät samaa palveluntarjoajaa. Sama IT-toimittaja, pilvipalvelu tai maksupalvelu voi palvella satoja tai tuhansia asiakkaita, ja kun se kaatuu, kaatuvat kaikki sen varassa olevat palvelut.
IT-järjestelmään kohdistunut hyökkäys on myös hidas korjata. Palvelinta ei voi vain käynnistää uudelleen, vaan on selvitettävä, mitä hyökkääjä teki, mitä tunnuksia hyökkääjä sai haltuunsa ja ovatko varmuuskopiot puhtaita. Siksi kiristyshaittaohjelman vaikutukset voivat kestää päiviä tai viikkoja, kun esimerkiksi palvelunestohyökkäys menee yleensä ohi tunneissa.
Tuoreempi esimerkki kauppojen haavoittuvuudesta saatiin lokakuussa 2026 kun Ranskassa raportoitiin noin 400 ruokakaupan pilaantuneista ruoista kylmälaitteiden lämmettyä noin 50 asteeseen. Syynä oli vanhentunut laitteisto jota ei enää pystynyt päivittämään. Hakkereiden kerrotaan päässeen käsiksi etäohjelmistoon jonka kautta kylmälaitteita pystyi hallitsemaan.
Skenaario 5: Internet hiljenee
Sunnuntaiaamuna kotona ei ole nettiä. Reitittimen valo vilkkuu punaisena, eikä uudelleenkäynnistys auta. Televisio ei näytä kanavia, koska se toimii samalla yhteydellä. Naapurilla on sama ongelma. Lapsen koulutehtävät, työsähköposti, verkkopankki ja suoratoistopalvelut ovat kaikki saman yhteyden takana.
Internet ei ole enää yksi palvelu muiden joukossa vaan alusta, jonka päällä suurin osa muista palveluista toimii. Kun yhteys katkeaa, samalla katkeavat viihde, työ, koulu, asiointi ja usein myös tiedonsaanti.
Marraskuun lopussa 2016 noin 900 000 saksalaisen Deutsche Telekomin asiakasta jäi viikonlopun ajaksi ilman internetiä, puhelinta ja televisiota. Syynä oli haittaohjelma, joka levisi operaattorin asiakkailleen toimittamien reitittimien haavoittuvuuden kautta. Iskun kohteena eivät olleet operaattorin omat järjestelmät vaan ihmisten kodeissa olevat laitteet.
Saksan hyökkäyksessä käytetty haittaohjelma oli muunnelma Mirai-nimisestä haittaohjelmasta. Se oli vain kuukautta aiemmin aiheuttanut yhden internetin historian näkyvimmistä katkoista. Lokakuussa 2016 Mirai kaappasi satojatuhansia valvontakameroita, reitittimiä ja muita kodin verkkolaitteita, joissa oli käytössä tehtaan oletussalasana. Niistä koottiin bottiverkko verkon DNS-osoitepalvelua vastaan, jonka avulla selain löytää oikean palvelimen. Twitter, Netflix, Spotify, PayPal ja kymmenet muut palvelut olivat tuntikausia tavoittamattomissa erityisesti Yhdysvalloissa, mutta häiriöitä havaittiin myös Euroopassa.
Mirai-tapaukset ovat hyvä muistutus siitä, että kotitalous ei ole vain kyberhyökkäysten uhri. Oletussalasanalla suojattu valvontakamera tai päivittämätön reititin voi tietämättään olla osa hyökkäystä, joka kaataa palveluita toisella puolella maailmaa.
Miksi kotitalouden varautuminen ratkaisee
Nämä viisi skenaariota voivat näyttää erilaisilta, mutta niillä on yhteinen nimittäjä. Kun kyberuhka muuttuu kansalaisen ongelmaksi, se lakkaa näyttämästä kyberiltä. Kyberhyökkäyksestä tulee kylmä asunto, kuivunut hana tai kauppa josta ei voi ostaa ruokaa.
On myös huomioitava että katko ei välttämättä rajoitu kyberhyökkäykseen vaan katko voi olla myös puolustajan toimien seurausta.
Jos vesilaitoksen ohjausjärjestelmään ei enää luoteta, laitos siirretään käsiohjaukselle. Jos energiayhtiö ei voi varmistaa ohjauksensa eheyttä, se eristää järjestelmänsä. Jos sairaalan verkosta löytyy kiristyshaittaohjelma, järjestelmiä irrotetaan verkosta.
Tämä onkin tärkeä asia huomata: kyberturvallisuus ja perinteinen varautuminen eivät ole kaksi eri asiaa, vaan saman kokonaisuuden kerroksia. Organisaatiot voivat ja niiden pitää torjua hyökkäyksiä. Hyökkäyksien kehittyessä kaikkea ei voi kuitenkaan torjua, ja organisaatioidenkin täytyy ottaa kybersuunnitelmassaan huomioon jatkuvuus ja palautuminen. Samalla tavalla kotitalous voi vaikuttaa siihen, miten se toimii, kun jokin sille tärkeä palvelu pysähtyy.
Traficomin mukaan kyberuhkatilanne on pysynyt Suomessa kohonneena mutta vakaana. Varautumisen tavoite ei siksi ole valmistautua romahdukseen, vaan siihen, että lyhyt ja paikallinen häiriö ei muutu omassa kodissa kriisiksi.
Kotivara on yhteistä reservikapasiteettia
SPEKin tutkimuksessa vain 16 prosenttia arvioi pystyvänsä auttamaan häiriötilanteessa muitakin. Noin neljännes arvioi tarvitsevansa itse apua häiriötilanteessa.
Ajatellaan häiriötilannetta sadan kotitalouksen kautta. Jos ne kaikki tarvitsevat apua ensimmäisen vuorokauden aikana, viranomaisilla on sata ongelmaa. Jos 80 pärjää itse ja kymmenen pystyy lisäksi auttamaan naapureitaan, sama häiriö näyttää aivan toisenlaiselta.
Siksi kotivara ei ole vain oma asia. Se on hajautettua yhteiskunnallista reservikapasiteettia, ja kyberhäiriöiden aikakaudella siihen kuuluu myös digitaalinen puoli. Mitä useampi meistä on varautunut, sitä valmiimpana olemme myös kansakuntana pieniä katkoja sekä isompia häiriötilanteita vastaan.
