Oletko koskaan miettinyt, mitä tekisit jos arkesi häiriintyisi? Jos vettä ei tulisi hanasta, sähkö ei toimisi tai yhteydet olisivat poikki? Harva meistä pysähtyy miettimään tätä etukäteen — mutta ehkä pitäisi.

Varautuminen ei ole enää erikoisharrastus

Olen ollut kansalaisvarautumisen parissa parisenkymmentä vuotta. Kun aloitin, varautumista pidettiin Suomessa hieman outona harrastuksena. Ja ymmärrettävästi — meillä ei ole suuria luonnonkatastrofeja, palvelut toimivat, ja jos jotain tapahtuu, viranomaiset hoitavat asian.

Mutta maailma on muuttunut.
Koronapandemia muutti arjen hetkessä. Ukrainan sota toi sodan uhkan aivan meidän rajojemme tuntumaan. Kyberiskut eivät ole enää tietokoneongelmia — jos maksuliikenne katkeaa tai tavaralogistiikka häiriintyy, se näkyy suoraan kauppojen hyllyissä ja meidän jokaisen elämässä. Geopoliittiset jännitteet ovat tänä päivänä vahvemmat kuin pitkään aikaan ja toisella puolella maailmaa tehty päätös saattaa vaikuttaa myös meidän arkeemme.
Varautuminen ei ole enää erikoisharrastus. Se on järkevä ja vastuullinen teko.

Arkikriisit ovat yleisempiä kuin suurkatastrofit

Dramaattisten esimerkkien rinnalla kannattaa muistaa, että huomattavasti yleisempiä ovat ihan tavalliset vastoinkäymiset.
Elämässä tulee eteen tilanteita joihin ei osannut varautua — taloudellisia ongelmia, terveydellisiä kriisejä, sähkökatkoja, yllättäviä menoja. Myös näihin voidaan varautua siten, että kun ne tulevat, ne ovat helpommin hoidettavissa. 

Suomessa puhutaan paljon 72 tunnin varautumisesta. Se on hyvä lähtökohta, mutta siinä on kaksi ongelmaa. Ensinnäkin se johtaa helposti reaktiiviseen toimintaan — luetaan uhkaava uutinen, rynnätään kauppaan, hankitaan muutama purkki ruokaa ja taskulamppu, ja ajatellaan asia hoidetuksi.

Toiseksi tosielämä ei seuraa 72 tunnin kaavaa. Kriisit voivat kestää päiviä tai viikkoja. Ne voivat olla taloudellisia, terveydellisiä tai yhteiskunnallisia ja läheskään kaikkiin ongelmiin 72 tunnin varautumispaketti ei toimi. Jokainen niistä vaatii erilaista varautumista.

Varautumisen Linna — kokonaisuus yksittäisten tekojen sijaan

Tätä varten olen kehittänyt Varautumisen Linnan — mallin joka auttaa ajattelemaan varautumista kokonaisuutena. Ilman kokonaisuutta varautuminen on kuin huonekaluja ilman huonetta: irrallisia asioita joilla ei ole paikkaa.
Linnassa varautuminen on jaettu huoneisiin. Esimerkiksi Kaivo huolehtii veteen liittyvään varautumisen, ruokavarasto kotitavaran, takkahuone liittyy kotiin liittyvään lämmitykseen. Kun varautuminen on jäsennelty, sitä on huomattavasti helpompi käsitellä ja kehittää.
Tässä podcastissa tulemme käymään läpi näitä huoneita yksi kerrallaan.

Varautuminen on arkijärkeä

Oikein tehtynä varautuminen ei ole vain projekti jonka teet kerran ja unohdat. Se on tapa ajatella — kuten turvavyön käyttäminen tai oven lukitseminen. Et mieti sitä, teet sen. Ja siitä tulee osa normaalia arkea.
Tuli kriisi tai ei — varautunut elämä on parempaa elämää.

Tämä artikkeli on yhteenveto Turvahuone-podcastin ensimmäisestä jaksosta 1 – Tervetuloa Turvahuoneeseen. Kuuntele jakso täältä.